Lauleskelen usein, varsinkin sadepäivinä pihalla hypellessäni, tämän elokuvan nimikkokappaletta Singin' in the Rain. Kappale on hyvinkin tuttu, mutta elokuvan näin nyt ensimmäistä kertaa. Jännä juttu, tässähän tapahtuu vaikka jos mitä muutakin kuin vain sateessa tanssimista!
Elokuvan tapahtumat sijoittuvat 20-luvulle aikaan, jolloin mykkäelokuvan aikakausi oli Hollywoodissa päättymässä. Millaisia pulmia tuottajille, ohjaajille ja näyttelijöille äänen tuominen mukaan elokuviin voikaan tuottaa! Toisaalta ääni tarjoaa täysin uusia mahdollisuuksia elokuvien tekijöille, jos sitä osataan käyttää hyvin.
En ole varsinaisesti musikaali-ihmisiä, joten ajoittain tanssille ja laululle omistetut kohtaukset alkoivat minua kyllästyttää. Tätä pientä miinuspuolta lukuunottamatta elokuva on viihdyttävä, oivaltava, hauska ja iloinen. Puvustus on mielestäni ihana, ja siitä suon elokuvalle erikoismaininnan. Toinen erikoismaininta menee herskyvän humoristiselle dialogille.
Tykkäsin, hehkutan ja kehotan katsomaan. Hyväntuulinen elokuva piristämään vaikkapa harmaita sadepäiviä.
INFOLOOTA:
Singin' in the Rain/
Laulavat sadepisarat
Ohjaus:
Gene Kelly
Stanley Donen
Pääosissa:
Gene Kelly
Donald O'Connor
Debbie Reynolds
Jean Hagen
Ilmestynyt 1952
AFI:n sija 5
IMDb:n sija 86
IMDb:n arvio 8.4
Kuva Wikipediasta
Jos pitäisi sanoa joku biisi, jota lauleskelee eniten tai, joka on soinut päässä lähes 29 vuotta, niin sanoisin tämän leffan nimibiisin.
VastaaPoista