Tämä elokuva on varsinaisen leffaurakkalistan ulkopuolelta, mutta silti maininnan arvoinen. Elokuva on ensimmäinen, jolla osallistun Lue kirja ja katso elokuva -haasteeseen. Kirjasta olen postannut vuosi sitten tammikuussa, joten ihan tuoreessa muistissa tämä lukukokemus ei ole.
Elokuvaa en ole nähnyt aikaisemmin, vaikka se onkin ilmestynyt jo vuonna 1992. Joulupukki toi elokuvan tyttärelleni lahjaksi, ja koska hän (tytär, en tiedä pukista) on ihan hullaantunut muumeihin, katsoimme tämän nyt yhdessä. Hullaantumisesta johtuen Muumilaakson tarinoita on tullut viimeaikoina katsottua Yle Areenasta ihan urakalla. Siksi korvaan särähti pahasti, että osa ääninäyttelijöistä olikin elokuvassa erejä.
Pätkä viihdytti ja pelottikin välillä. Kirja on kuitenkin parempi, ja suosittelenkin ennemmin sen lukemista kuin elokuvan katsomista. Eiköhän tämä meillä kuitenkin katsota vielä moneen kertaan nuoremman yleisön pyynnöstä. Juonesta ja tarinasta en elokuvan perusteella voi sanoa mitään sellaista, mitä en olisi jo sanonut kirjan lukemisen jälkeen tekemässäni postauksessa. Tunnelmaltaan kirja on lämminhenkisempi ja hupsumpi, elokuva enemmän seikkailuhenkinen ja jännä. Elokuva noudattaa alkuperäistä tarinaa hyvin uskollisesti, paitsi että en muista kirjassa olleen lainkaan Pikku Myytä... muistankohan väärin?
INFOLAATIKKO:
Muumipeikko ja pyrstötähti /Comet in Moominland
Ilmestynyt 1992
Ohjaaja: Hiroshi Saitô
IMDb:ssä arvion on antanut kolme henkilöä, joten 7,3 arvosana ei paljoa kerro.
Kuva Wikipediasta
Muistat oikein, kirjassa Pikku Myytä ei ole. Minusta filmi ei ole niin hyvä kuin vastaavaan aikaan tehdyt Muumitarinat, ja jotkin äänet olivat erit, ainakin Nipsu muistaakseni oli eri saattoi olla muitakin. Lauluihin oli jonkin verran panostettu, mikä oli mukavaa. Piisamirotta + ääninäyttelijä (Markku ?) oli varsin mukava aikuisen makuun, lapsi ei ehkä ymmärrä tyhjän puhujien sisintä :)
VastaaPoista