tiistai 27. joulukuuta 2011

91. Miehet jotka vihaavat naisia, Stieg Larsson

Harvaan kirjaan olen tämän vuoden aika tarttunut yhtä vastentahtoisesti kuin tähän. Miehet, jotka vihaavat naisia? Tarvitseeko moisesta sovinismista vielä kirjakin kirjoittaa? Pöh. Teos olisikin jäänyt puolisoni suosituksesta huolimatta lukematta, ellei välttämätön pakko olisi siirtänyt kirjaa hyllystä yöpöydälle. Luku-urakan loppusuoralla olen pyörinyt kirjastossa hyllyjen välissä turhaan. Hakemani kirjat ovat lainassa ja varausjonot liian pitkiä, jotta teoksiin olisi päässyt käsiksi ennen vuodenvaihdetta.

Luulisi, että lähes vuoden ajan uudestaan ja uudestaan yllättyneenä olisin jo oppinut hylkäämään ennakko-odotukset ja tarttumaan kirjaan kuin kirjaan avoimin mielin. Syvään huokaisten käänsin kansilehden ja kuinkas sitten kävikään? Puolisoni pääsi ähäkuttailemaan ja myhäilemään, kun "En mä tota halua lukea" muuttuikin "Ei hitsi tää on mahtava" -kommenttiin yli 11 kuukauden pituisen välttelyoperaation jälkeen.

Agatha Christie on lempikirjailijoitani. Suljetun tilan murhamysteeri Idän pikajunan tapaan on parasta mitä tiedän. Kun epäiltyjen joukko on rajattu, voi keskittyä tapauksen selvittämiseen käsillä olevien johtolankojen pohjalta, ilman että täytyy ottaa huomioon liikaa ulkopuolisia tai sattumanvaraisia seikkoja. Miehet jotka vihaavat naisia on kuitenkin paljon enemmän kuin vain suljetun tilan murhamysteeri. Selvitettävänä olevan rikoksen ympärillä pyörii paljon muutakin ja tarinaan sotkeutuneista henkilöistä kerrotaan yhtä jos toista.

Mahtavaa, että tarina venyy trilogiaksi asti. Kuinka paljon jatko-osissa on samaa kuin ensimmäisissä on minulle vielä mysteeri. Tartun seuraaviin teoksiin täysin erilaisin ennakko-odotuksin. Taidanpa katsoa myös kirjaan perustuvan elokuvan. Vaihtoehtoina on sekä ruotsalainen että englantilainen versio, joista jälkimmäinen on juuri tullut teattereihin.

Man som hatar kvinnor (2009)


The Girl With the Dragon Tattoo (2011)

4 kommenttia:

  1. Hyvä, Raisa! Vajaa kymmenen teosta kirkkaimpaan tavoitteeseen saakka! Jo nyt olet tehnyt loistavan kulttuuriteon :-).

    Onko tämä Larsson sellainen, että uskaltaa yöt nukkua ja päivät kulkea rauhassa lukemisen jälkeen?

    VastaaPoista
  2. Hienoa, urakka etenee:)
    Itse petyin hieman kakkososaan, kolmososan lopussa taas saatiin ratkaisuja :)

    VastaaPoista
  3. Paula, ei tämä kyllä yöunia ole vienyt eikä muutenkaan pelottanut lukemishetkien ulkopuolella. Jotenkin itsekin epäilin tämän olevan pelottava, ja silläkin olin vastahankainen kirjaan tarttumisessa. Ehkä omassa tuttavapiirissäni ei ole naisia vihaavia miehiä?

    VastaaPoista
  4. Minä katsoin ruotsalaiset elokuvat ja pidin niistä niin hurjasti, etten taida viitsiä lukea kirjoja :D Elokuvat siis todellakin kannattaa katsoa! Aika raakoja ne ovat, mutta todella hyviä.

    VastaaPoista

Luen kaikki kommentit, vaikka en aina heti ehdikään niihin vastata. Kiitoksia mielenkiinnostasi blogiani kohtaan, ja tervetuloa toistekin!