sunnuntai 18. marraskuuta 2012

27. Mr. Smith Goes to Washington (1939)

Pienet isojen hampaissa. Korruptiota ja juonittelua. Voittaako oikeus?

Kohtalon oikusta (kirjaimellisesti, kolikon heiton tuloksena) Herra Smith valitaan senaattoriksi. Isoilla kihoilla on suuria suunnitelmia, ja toivoa sopii, että Smith ei aiheuta harmeja. Soppahan siitä syntyy ja Smith päätyy viivyttämään erottamistaan koskevaa äänestystä pitämällä parlamentissa vuorokauden pituisen puheen. Hurjaa. Ääni on kyllä käheä puhumisesta, mutta valitettavasti väsymyshysteriasta ei ole merkkejä. Luulisi moisen valvomisen ja puhumisen jälkeen edes vähän kikatuttavan.

En ollut otollisella tuulella keskittymään elokuvan kerrontaan, joten tämä ei tehnyt minuun suurta vaikutusta. Laiskana sunnuntai-iltapäivänä pitäisi ehkä katsoa jotain vauhdikkaampaa ja eloisampaa, eikä poliittisissa piireissä pyörivää elokuvaa. Tuntui, että tästä olisi voinut tiivistää aika paljon ja silti olisi jäänyt ihan riittävästi katsottavaa.

Sain kuitenkin tästä irti jotakin. Nautin erityisesti hauskasta hattukohtauksesta, joka on mielestäni hyvin erikoinen. Päähenkilö pyörittelee hermostuksissaan hattuaan, vaihtaa sitä kädestä käteen ja tiputtaa jopa lattialle. Vaikka hän koko ajan keskustelee muiden huoneessa olioiden kanssa, seuraa kamera vain ja ainoastaan hattua.

Toinen mielenkiintoinen juttu oli seurata toimittajien työtä. Varsinkin kun "vapaa lehdistö" ei ollutkaan kovin vapaa painamaan totuutta. Kuinka helposti kansa onkaan valtaa pitävien riepoteltavissa...


Infoloota
Mr. Smith Goes to Washington /Mr. Smith lähtee Washingtoniin

Ohjaus:
Frank Capra

Pääosassa:
James Stewart

AFI:n sija 26.
IMDb:n sija 108.
IMDb:n arvio 8.4

Kuva Wikipediasta

1 kommentti:

  1. Kuvittelin nähneeni tämän, mutta juoniselostuksesta päätellen en vissiin olekaan. :o

    VastaaPoista

Luen kaikki kommentit, vaikka en aina heti ehdikään niihin vastata. Kiitoksia mielenkiinnostasi blogiani kohtaan, ja tervetuloa toistekin!