Ihan hyvä juttu, että en lukenut Järkeä ja tunteita heti Ylpeyden ja ennakkoluulon perään. Kirjat ovat erilaisia, mutta saman tuntuisia. Siksi muutaman kirjan lukeminen tässä välissä oli sopiva nollaus Austenin maailmasta. Positiivinen käsitykseni Austenin kirjoitustyylistä sai nyt vahvistusta ja pidän hyvin todennäköisenä lukevani lisää hänen teoksiaan vastaisuudessakin.
Järki ja tunteet -teoksessa keskitytään kahden siskoksen sydämen saloihin. On ihastumista, rakastumista, sydänsuruja ja avioliittoaikeita. Austenin tapa rakentaa ja kuvata hahmojen luonnetta on mielestäni kiehtova. Sekä se miten hahmot arvostelevat toistensa luonteita ja käyttäymistä. Tämäkin Austenin teos on täynnä seurustelua ja vieraisilla oloa. Ylpeydestä ja ennakkoluulosta poiketen tässä oli myös fyysistä kanssakäymistä henkilöiden välillä: kirjassa kuvattiin useampikin kättelytilanne.
Usein televisiosarjoissa, elokuvissa ja jopa kirjoissa sydänsuruja poteva henkilö kuvataan hirmuisen tyyneksi ja kyyneliäkin on korkeintaan kaksi taiteellisesti toisella poskella. Minusta moinen on kuvannut lähinnä tunteiden vähäisyyttä ja sydämen kylmyyttä. Eikö rakkaudessaan pettynyt ulvo suolaisessa vesilammikossa kuin nälkiintynyt susi? Austen kuvaa tässä teoksessa sydänsuruista kärsimistä viimeksi mainitulla tavalla, joka on minulle lukijana ja itsekin joskus sydämeni särkeneenä paljon uskottavampi kuvaus moisesta tuskasta.
Mukava lukea tästä lukukokemuksestasi Y&E:n jälkeen! Hauskaa, että pidit!
VastaaPoistaHihhii! Kättelykohtaus on mainio esimerkki kirjan "fyysisyydestä"! ;)
VastaaPoistakiva että tykkäsit tästä! Rakastan Austenin kirjoja niin paljon että päivä aina kirkastuu kun joku kehuu niitä :-)
VastaaPoistaPitää vielä lisätä, minusta tässä oli myös mielenkiintoinen tuo sisarten ja heidän äitinsä välinen suhde; samaistuin tässä kovasta Elenoriin, joka "järkevänä" hiljaisesti vähän holhoaa äitiäänkin.
Austenin jälkeen tulee aina suuri kiitollisuudentunne siitä, että olen syntynyt juuri tähän aikaan. Aikaan, jolloin naisen ei tarvitse hermoilla naimakelpoisuudestaan ja siis toimeentulostaan miehen kautta. Aikaan, jolloin saa sanoa asiansa suoraan, eikä tarvitse istuskella kotona ompelemassa ollakseen sovelias.
VastaaPoistaMutta juuri tämän sovinnaisuuden, sopeutumisen ja sulokkuuden vaatimuksen vuoksi rakastan Austenin naishahmoja: he onnistuvat elämään täysipainoista elämää järjettömien vaatimusten keskellä, ja olemaan fiksuja ja filmaattisia vaikka heitä ympäröivät kaikenlaiset kylähullut ja tärkeilijät.