Dorian Gray on tavattoman kaunis nuori mies, joka hätkähtää ajattelemaan nuoruuden katoamista tarkastellessaan juuri valmistunutta maalausta itsestään. Kumpa voisikin vaihtaa osia taulun kuvan kanssa! Kumpa itse säilyisi aina nuorena ja kauniina, taulun kuvan kärsiessä vanhuuden tuomat viat ja rumuuden.
Takakannen mukaan kyseessä on klassinen kauhuromaani. Itse en kokenut tätä mitenkään kovin pelottavaksi, vaikka muutamassa kohden tunnelma kyllä tiivistyi varsin jännittäväksi. Heikkohermoisetkaan eivät tämän tarinan vuoksi menetä yöuniaan.
Tarina on mainio ja sisältää paljon ajattelemisen aihetta. Ovatko nuoruus ja kauneus todella tärkeintä elämässä? Sallitaanko kauniille ihmisille enemmän kuin vähemmän viehättäville? Voiko ihminen enää muuttua vanhemmiten, vai viekö nuorena valittu polku vääjäämättä mukanaan?
Enpä ole villeimmissäkään haaveissani ajattelut kirjan olevan kauhukertomus! Nimi on kyllä todella tuttu, mutta aihepiiristä minulla ei ole ollut tietoakaan. Niin ne klassikot aina yllättävät:)
VastaaPoistaEi tämä kyllä minustakaan ole kauhukertomus. Enemmänkin olen aina ajattelut tätä itsekin varsinaisen dandyn-maineessa olleen Wilden tarkkanäköisenä kuvauksena ulkonäön palvomisesta. Edelleen ajankohtainen.
VastaaPoistaLuin kirjan aikanaan siksi, että siihen viitataan kohtuullisen usein muissa teksteissä. Perusteos, siis. Mutta ei minustakaan mikään kauhukertomus.
VastaaPoistaNiin, tämähän on kirjoitettu siinä ihan 1800-luvun lopussa, että ehkäpä siihen aikaan eläneelle ihmiselle tällainen on aihe on ollut kovinkin kauhistuttava. Itseä lähinnä huvitti mm. kohta jossa kaupungin katuja kuvattiin jotenkin jättiläishämähäkin seitiksi tms. Vähän niin kuin saadaan selkäpii karmimaan kun muistutetaan moisista kauhuista... :D
VastaaPoistaKirjaa olen aikoinaan aloittanut lukemaan, mutta kiireen keskellä se jäi kokonaan lukematta. (En tosin päässyt kuin pariinkymmeneen sivuun) Kirjasta tehdyn elokuvan olen nähnyt ja uskon että kirjakin olisi ihan hyvä luettava.
VastaaPoista