76. Pahuus, Jan Guillou

Jan Guilloun Pahuus on yksi yleisimmistä hakusanoista, joilla lukijoita blogiini Googlen kautta tulee. Ihmeellistä, kun itsekin luin kirjan vasta nyt. Ehkä kirja on yleinen kirjallisuusesseen aihe? Jokaiselle esseetä tästä kirjasta tekevälle suosittelen kyllä ehdottomasti koko teoksen lukemista ajatuksella. Kirja on luku-urakkani parhaimmistoa. Niin jännittävä tarina, että pakolliset ruoka- ja nukkumistauot lukemisen välissä olivat täynnä malttamatonta tuskaa ajatusten kääntyessä spekulointiin siitä, miten seuraavaksi kävisikään!

Kirjan päähenkilö on 14-vuotias tukholmalaispoika Erik, joka sietää tosi paljon turpiin. Hän tietää, että tapellessa ei koskaan saa näyttää pelkäävänsä. Tappelu on yhtä lailla korvien välissä kuin nyrkeissä. Erik osaa tapella, mutta mieluusti hän muuttaisi elämänsä suunnan ja pääsisi kokonaan eroon väkivallasta. Urheilullisella ja älykkäällä Erikillä on haaveena saada keskikoulu kunnialla läpi, jotta pääsisi jatkamaan opintoja lukiossa.

"Haaste sujui aina tietyn rituaalin mukaan. Ottelijat asettuivat vastatusten ja syytivät muutaman minuutin toisilleen solvauksia, enimmäkseen vastapuolen arkuudesta. Sitten oli vain saatava vastustaja lyömään ensin ja vähän arastellen, jolloin itse saattoi lyödä takaisin ja täysillä. Vastustajaa saattoi vaikkapa napautella muutaman kerran nenälle, kunnes toinen menetti malttinsa ja yritti lyödä takaisin. Silloin rituaalipuoli oli hoidettu ja tappelu oli käynnissä. Rituaalin aikana katsojat kerääntyivät hihkuvaksi ringiksi ympärille yllyttääkseen tappelun vauhtiin mahdollisimman nopeasti, ennen kuin yksikään valvova opettaja ehti paikalle."

Jos pidit Kärpästen herrasta, pidät todennäköisesti myös Pahuudesta. Molemmissa kirjoissa käsitellään samanlaisia teemoja valtasuhteista, ryhmädynamiikasta, julmuudesta, reiluudesta ja ystävyydestä. Muistuttaapa Erikin ystävä Pierre myös jonkin verran Kärpästenherran Possua. Tämä tarina ei kuitenkaan sijoitu trooppiselle saarelle vaan enemmänkin harrypottermaisesti koulumaailmaan.

Pidin päähenkilöstä kovasti ja hän on mielestäni oikein cool sellaisessa positiivisessa mielessä. Vaikka kirja on väkivaltainen ja siinä mielessä rankka luettava, nousi tämä teos omien lempikirjojeni joukkoon. Pelkän nimen perusteella tuskin koskaan olisin tähän tarttunut, nyt kirja tuli vastaan kirjastossa lähes sattumalta! Huomio kaikki lukutoukat, joilla tämä on lukulistalla: Antakaa Pahuuden etuilla lukujonossa ja lukekaa ihmeessä heti.

Koska itse en paljasta kirjoituksissani liikaa tarinan juonesta, voi kirjasta lukea lisää muistakin blogeista:
100 kirjaa (Veera)
100 kirjaa (Ida)
Takkirauta
Lukublogi
Kaiken voi lukea
Lukuhetket