keskiviikko 23. marraskuuta 2011

81. Peltirumpu, Günther Grass

Tämä on taas näitä minulta yli hilseen meneviä teoksia, joissa pitäisi osata lukea rivien välistä jotain syvällisempää tulkintaa ja heijastuksia silloisesta ajasta ja yhteiskunnasta. Nyt siis kaipaan kipeästi kommentteja sellaisilta, jotka ovat lukeneet tämän, saaneet tästä irti jotain ja kaiken lisäksi vielä pitäneet tästä.

Minulle teos ei auennut. Vaikka aloitin lukemisen avoimin mielin, en lopulta voi päätyä parempaan kommentiin kuin teinimäiseen kiteytykseen: "Tää on ihan pimee". Toinen mielessä pyörivä sana on irvokas. Teoksessa on monta mukaansa tempaavaa juonikuviota ja pieniä mielenkiintoisia yksityiskohtia, mutta kokonaisuutena minulle ei jäänyt tästä mitään käteen. Odottelin päräyttävää loppuratkaisua, mutta petyin. Ehkä en osaa asennoitua kirjallisuuteen, joka sekoittaa todellisuuteen vain vähän fantasiaelementtejä. Pitää joko pysyä todellisessa maailmankuvassa tai mennä satumaahan. Välimuodot eivät minulle sovi.

Kirjassa Oscar saa kolmivuotissyntymäpäivälahjakseen peltirummun ja päättää samantien lopettaa kasvamisen. Ainakin ulkoisen kasvamisen. Lopultahan hän on aikuinen mies pienen pojan ruumiissa. Ällöä! Ällöä, koska tietenkin teini-ikäisenä Oscar alkaa kiinnostua tytöistä vaikka on itse ulkoisesti pikkulapsi vasta.

Aluksi kirja muistutti minua Keskiyön lapset -teoksesta, jossa myös sekoitetaan fantasiaa todelliseen maailmaan ja kerrotaan omaa elämänkertaa aloittamalla jo isovanhempien tapaamisesta kertomisella. Keskiyön lapsista minulle jäi lopulta ihan positiivinen mielikuva verrattuna Peltirummun sulkemisen jälkeiseen hämmentävään olotilaan.

3 kommenttia:

  1. Ihan tajuttoman siistiä, että oot jo vajaan kahdenkymmenen päässä tavoitteestasi! :-) Huikeaa.

    Toivon kovasti, että laitat loppuvuonna tuntojasi blogiisi, miltä tällainen urakka on maistunut vuoden kuluessa. Ethän voisi paremmin uudenvuodenyötä käyttää kuin bloggaamalla bloggaamisesta, lukemisesta ja kirjoista ;-D...

    VastaaPoista
  2. Tässä on loppu vuosi niin kiire tämän vajaan kahdenkymmenen kirjan kanssa, että tuntojen tunnustelu ja kirjoittelu jää kyllä tammikuun puolelle. Huomasithan aikaisemman postauksen, jossa tiedustelin millaisia asioita blogin seuraajat haluaisivat minulta kuulla luku-urakan päätteeksi?

    http://kirjaurakka.blogspot.com/2011/10/mita-haluaisit-kysya.html

    VastaaPoista

Luen kaikki kommentit, vaikka en aina heti ehdikään niihin vastata. Kiitoksia mielenkiinnostasi blogiani kohtaan, ja tervetuloa toistekin!