Tapahtuma-aikaa ei määritellä tarkkaan, mutta tarina leviää noin viidenkymmenen vuoden mittaiselle ajanjaksolle 1800- ja 1900-lukujen taitteeseen. Noihin aikoihin eri puolilla maailmaa on riehunut useampiakin koleraepidemioita. Tästä siis tämä mielestäni melko outo nimi kirjalle.
Tapahtumat sijoittuvat pääosin johonkin nimeltä mainitsemattomaan kaupunkiin Karibialla. Miljöötä kuvataan monin sanankääntein, ja on varsin helppo kuvitella auringon paahde iholla ja nenään kulkeutuvat kaupungin tuoksut ja hajut. Tarinassa mainittiin kukkivat mantelipuut muutamaankin kertaan, mutta enpä osannut kuvitella, että ne näyttävät tällaisilta!
Välillä tuntui, että tarina ei kerro mistään vaikka se samaan aikaan kertoo niin paljosta. Tarinan etenemisen kannalta mitättömän tuntuiset juonikuviot ja tapahtumat toivat kertomukseen sellaista todellisuuden tuntua, että tämän voisi helposti uskoa tositapahtumiin pohjautuvaksi, jos kirjailija niin väittäisi. Lukijalle annetaan useita lankoja pideltäväksi, ja kirjan loppuun mennessä olin niistä jo osan ehtinyt hukata tai sitten ihan kaikkiin asioihin ei koskaan anneta mitään selitystä.
Koska tänään on oma syntymäpäiväni, olen valinnut kirjasta lainaukseksi tämän ikään liittyvän kohdan:
"Nuoret pukeutuivat kuin isoisänsä, tekeytyivät arvokkaamman näköisiksi ennenaikaisten silmälasien avulla, ja kävelykepin katsottiin sopivan mainiosti kolmekymmentä täyttäneille. Naisilla oli vain kaksi ikää: naimaikä, joka ei ollut yli kaksikymmentäkaksi vuotta, ja ikuisen naimattomuuden ikä: vanhatpiiat. Muut, avioituneet naiset, äidit, lesket, isoäidit, muodostivat erilaisen lajin joka ei laskenut ikäänsä suhteessa elettyihin vuosiin vaan jäljellä olevaan aikaan ennen kuolemaa."
Hyvää syntymäpäivää, toivottelee isosisko!
VastaaPoista