Terry ja Neil ovat kirjoittaneet tämän kirjan yhteisprojektina ennen kuin heistä kummastakaan oli vielä tullut tunnettuja kirjailijoita. Terry on nykyisin tunnettu Kiekkomaailmaan (Discworld) sijoittuvista fantasiakirjoista. Neilin tunnetuimmat teokset lienevät Tähtisumua (Stardust) ja Coraline.
Good Omens (Hyviä enteitä?) kertoo Antikristuksen syntymästä ja lähestyvästä maailmanlopusta sekä yrityksistä estää jälkimmäiseksi mainittu.
Tässä lisätietoja kirjasta wikipediassa.
Kirja on oivaltava ja hauska, mutta ääneen asti en tainnut nauraa kertaakaan. (Ehkä olen jo turtunut Pratchettin sarkastisironiseen tyyliin ahmiessani viime vuosina lähes koko hänen tuotantonsa.) Ehdottomasti luettavaksi suositeltava teos, josta voin helposti kuvitella tehtävän elokuvan!
Luin kirjan englanniksi, mikä osoittautui joissakin kohdin haasteelliseksi. Hahmojen erilaiset puhetyylit ja lainaukset vanhoista kirjoituksista olivat välillä kunnon aivojumppaa!
Näin simppelisti ja fiksuja puhuu yksitoistavuotias poika:
"You grow up readin' about pirates and cowboys and spacemen and stuff, and jus' when you think the world's all full of amazin' things, they tell you it's really all dead whales and chopped-down forests and nuclear waste hangin' about for millions of years. 'Snot worth growin' up for, if you ask my opinion."
Vae eikös Gaiman oo tunnetuin niistä sarjakuvistaan. Tai oli.. ehkä nykyään eniten noista kirjoista ku kerran niistä on tehty leffatkin? Hankala sanoa.
VastaaPoistaJa ihan niinku tuosta olis pitkään ollu puhetta, että olis leffa tulossa. Tai ehkä ei ollukaan. Ehkä sekotan vaan siihen, että oon ite siitä kauan haaveillu.
Minä olen lukenut tuon kahdesti, kerran molemmilla kielillä(tosin jälkimmäisestäkin lukukerrasta on ns. aikaa - se tapahtui osin armeijan loppusodassa..). Mutta muistikuvat ovat edelleen positiiviset. Itse asiassa, melko vähäinen kosketukseni soolo-Pratchettiin ei ole yhtä paljon naurattanutkaan kuin tuo Gaiman-yhteistyö.
VastaaPoistaJa onpi tosiaan suomeksi Hyviä enteitä, mutta kappas, että englanniksi oli tietty parempi.
Ja niin, minäkin meinasin vanhana Sandman-fanaatikkona tarttua tuohon Erjan pointtiin, mutta en sitten viitsinyt. Juurikin Erjan jo mainitsemasta syystä: Stardust- ja Coraline-leffojen voi hyvinkin katsoa kääntäneen tunnettu-tästä-asteikkoa.
VastaaPoistaMutta sarjakuvistaan (etenkin Sandmanista, mutta parista muustakin) Gaiman kyllä alunperin tunnettiin. Good Omens on vielä peräisin juuri sieltä Gaimanin suuruuden kauden alusta, jolloin mikään ei ns. voinut mennä vikaan: Sandmankin oli vasta alkuvaiheessaan vuonna 1990, ja Gaiman, Pratchett, Alan Moore, Clive Barker ja muu vastaava brittikööri juuri lyöneet isosti läpi jenkeissä. Vai olikohan joku näistä tehnyt sen jo 1980-luvun alkupuolella?
Luin nuo muut kommentit ja melkein jo unohdin mitä sun tekstissä luki. Tuosta Tähtisumua -kirjasta minkä mainitset, sen verran että jos se on sama mitä oon joskus alkanut lukemaan niin en jokseensakin eroottispainotteisesta alusta huolimatta saanut sitä luettua loppuun. Olin kyllä ala-asteella varmaan sillon ja Erja sen mulle tyrkytti. Hmm. Terry P. taas on mitä mainiointa ajanvietettä!
VastaaPoistaMinulle ei herra Gaiman ole kovinkaan tuttu näitä kahta mainitsemaani kirjaa lukuunottamatta. Sarjakuva-asia tuli minulle ihan uutena juttuna tämän Good Omens -kirjan myötä, siellä kun oli lopussa kirjailijoiden tekstit toisistaan niin Pratchett siitä mainitsi.
VastaaPoistaHehe, enpä yhtään ihmettele Erjan tyrkyttelyjä. Sillä kai se minullekin on tullut tutuksi ekaa kertaa :D
Tähän piti muuten lisätä jo aiemmin, että itse suosittelisin Gaimanin tuotannosta Sandmanin ja parin yksittäisen sarjakuvateoksen lisäksi etenkin novelleja. Minusta Gaimanin myyttien, satujen ja populaarikulttuurin tuntemus sekä sanankäytön tyyli pääsevät parhaiten oikeuksiinsa lyhyissä tarinoissa, joissa ideaa ei ole tarvinnut venyttää romaanin mittaan. Tosin tuorein romaani Graveyard Book (eräänlainen mukaelma Jungle Bookista) oli minulle positiivinen yllätys, mutta osin se toimi juuri siksi, että se oikeastaan koostui novellimaisista luvuista.
VastaaPoistaAnysay, Gaimanin novellit löytyvät kahdesta kokoelmakirjasta Smoke and Mirrors sekä Fragile Things. Suomennos "Aarteita ja muistoesineitä" sisältää enemmistön jälkimmäisestä, mutta monet kaikkein mieliinpainuvimmista - kuten syntiinlankeemusta edeltävään Taivaaseen sijoitettu dekkari Murder Mysteries tai Lumikki-sadun negatiivitulkinta Snow, Glass, Apples - ovat jo tuossa ensimmäisessä. Ja sitä ei ole suomennettu, mutta sille siis peukku!
Pitääpä laittaa nämäkin kirjat korvan taakse. Tämä luku-urakka on kirvoittanut ihmisissä aika moisen määrän listan ulkopuolisia lukusuosituksia, joten ei taida minulta loppua lukeminen kesken ainakaan pariin vuoteen :D
VastaaPoista