Tämä kirja on lienee kaikille jokseenkin tuttu. En ole ihan varma olenko lukenut tämän joskus pienenä tyttönä, mutta ihan todennäköistä se on. Ainakin kohtausten kuvittaminen mielessä tuntui enemmän muistiin palauttamiselta kuin uuden luomiselta.
Tarinassa pieni Liisa-tyttö seuraa valkoista kania, tippuu kaninkoloon ja löytää ihmeellisen maailman. Liisa ei koeta päästä takaisin kotiin tai suorittaa jotain tehtävää. Hän vain kompastelee päämäärättömästi tapahtumista toisiin. Liisan käyttäytyminen on epäloogista, hän on näsäviisas ja epäkohtelias. Hän menee toisten koteihin ilman lupaa ja koskee muiden tavaroihin. Kun häntä koetetaan auttaa, hän huitoo ja potkii. Eikä hän edes lopuksi saa mitään opetusta siitä, että pitäisi käyttäytyä kunnolla. Raivostuttava ipana, jos minulta kysytään!
Tässä suomennoksessa Irvikissaa nimitetään Hangon kissaksi ja Hullu Hatuntekijä on Hattu Hassinen. Miksiköhän eri suomennoksissa muutetaan tällaisia nimiasioita? Olen pannut merkille, että kirjan uusin suomenos on nimeltään Aliisa ihmemaassa. On vähän hassua, että tällaisia perusasioita aletaan muutella. Liisa ja ihmemaa on kuitenkin jo aika vakiintunut käsite.
Tämä oli kirjaurakkani toinen audiokirja. Tarinan parissa vierähti kolmisen tuntia. Kelpo suupala tähän väliin :)
Burtonin (huonon) elokuvasovituksen dvd-suomennoksessa jappervokki on "pekoralisti". Sivistyssanan merkityksen kannalta uusi käännös voi olla järkevä, mutta ei se kyllä oikein minusta käy, että tuttu käännösnimi muutetaan ihan vain siksi. Hangonkissakin kuulostaa ihan joltain koululaisvitsiltä: irvikissan tietää jokainen, joten miksi muutos?
VastaaPoista