Olen ihan oikeasti tavannut ihmisiä, jotka eivät ole nähneet Star Warsia. Eikö ole uskomatonta? Itsehän olen varmasti nähnyt tämän ensimmäisen kerran jo kun en edes osannut lukea tekstityksiä itse. Eihän se mitään haitannut, sillä R2D2 ja C3PO kyllä viihdyttivät riittävästi, vaikkei juonessa pysynytkään mukana.
Miksi elokuvan katsominen tuli pitkästä aikaa ajankohtaiseksi? Meillä on Joulun jälkeen pelattu todella paljon Star Wars -versiota Angry Birds -pelistä. Tuttu musiikki ja valosapelin humina ajoivat minut siihen pisteeseen, että oli ihan pakko katsoa alkuperäinen leffakin. Vihaiset linnut ja Tähtien sota käyvät muuten todella hyvin yhteen.
Tuttu kohtaus elokuvasta taipuu Vihaisten lintujen avulla tällaiseksi.
Olin aikaisemmin jo painiskellut vanhemmuuden suurimman vaikeuden kanssa: Pitääkö jälkipolvelle näyttää Star Warssit alkuperäisessä ilmestymisjärjestyksessä vai tarinan mukaan kronologisessa järjestyksessä? Nyt ongelma ratkesi kuin itsestään, ja aloitimme tästä ensimmäisestä eli neljännestä osasta. Tyttäreni on tosin niin pieni, ettei varmasti pian muista tästä kokemuksesta mitään ja voimme palata ongelman pariin myöhemmin uudestaan.
Star Wars on niin vahvasti oma juttunsa, että on tavallaan hassua nähdä se listalla muiden elokuvien joukossa. Onhan kyseessä jotain paljon suurempaa. Miten tätä voi edes arvostella elokuvana, kun tähän liittyy niin paljon nostalgiaa ja suuria tunteita, että viiden tähden arvosteluasteikolla olisi pakko antaa vähintään kuusi tähteä?
INFOLOOTA
Star Wars The New Hope / Tähtien sota, Uusi Toivo
Ohjaus:
George Lucas
Pääosissa:
Mark Hamill
Harrison Ford
Carrie Fisher
AFI:n sija 13.
IMDb:n sija 16.
IMDb:n arvio 8.8
Kuva Wikipediasta
Listoihin ja haasteisiin hurahtanut lukee urakalla, katselee leffoja ja kirjoittaa ylös hajatelmia (hajanaisia ajatelmia) lukemastaan ja näkemästään. Tervetuloa mukaan urakkahommiin!
Tekstien tunnisteet
1920-luku
1930-luku
1940-luku
1950-luku
1960-luku
1970-luku
1980-luku
1990-luku
2000-luku
alkoholi
animaatio
audiokirja
avaruus
avioliitto
bloggaaminen
blogihaaste
dystopia
English
erotiikka
etsivä
FAQ
filosofia
haaste
helle
huumeet
huumori
ilmainen
inhorealismi
kauhu
kirjalista
kirjallisuus
klassikko
komedia
kotimainen
kulttiklassikko
köyhyys
lapsille
lapsuus
lista
Listan ohi
lukeminen
luku-urakka
länkkäri
mafia
matkustus
murha
musikaali
mustavalkoinen
mykkäfilmi
mysteeri
nuoriso
nuoruus
näyttelijä
parodia
perhe
politiikka
päiväkirja
rakkaus
rasismi
rikos
romantiikka
runous
satu
scifi
seikkailu
seksi
sota
suomalainen
tavoite
tietokirja
toiminta
trilleri
tulevaisuus
uskonto
Uusi vuosi
väkivalta
ystävyys
torstai 10. tammikuuta 2013
perjantai 4. tammikuuta 2013
Salaperäinen veitsi, Philip Pullman
Salaperäinen veitsi on toinen osa Philip Pulmanin Universumin tomu -trilogiassa. Luin ensimmäisen osan eli Kultaisen kompassin vähän toista kuukautta sitten.
Miksi päätin jatkaa lukukokemusta jatko-osiin? Ensinnäkin tarina jäi ensimmäisessä kirjassa aivan kesken ja olen utelias tietämään miten jatkossa käy. Toiseksi brittien klassikkolistalla kehotettiin lukemaan His Dark Materials eli koko trilogia, ei vain ensimmäistä osaa. Näissä kahdessa seikassa oli ihan riittävästi syytä tarttua kakkososaan. Varsinkin kun se lähes hyppäsi kirjaston hyllystä syliini.
Ensimmäisen osan kanssa petyin suomennokseen ja totesin lukevani jatko-osat alkuperäiskielellä. Nyt harmittelen, että en pysynyt päätöksessäni. Suomennos on aivan kaamea. Eniten minua tökkii jatkuva futuurin käyttö. Suomen kielessä kun ei futuuria ole vaan tulevat tapahtumat ilmaistaan preesenssissä. Toki voi olla poikkeuksia, jos kerronnan kannalta asian selkeydellä on suuri alleviivattavan tärkeä merkitys. Tässä käännöksessä vain valitettavasti "tulee tapahtumaan" -muotoista futuuria käytetään ihan turhaan ja jatkuvasti. Suoraan sanatarkasti englannista kääntäminen paistaa läpi häiritsevästi. Voin olla mielestänne turhan nipottaja, mutta lukunautintoni kärsi suomennoksen kourissa pahasti.
Nyt edessä onkin dilemma. Nappaanko tiistaina kirjastoreissulla kolmannen osan suomeksi käännetyn version, jonka tiedän odottavan minua hyllyssä vai koetanko metsästää alkuperäisversiota? Molemmissa vaihtoehdoissa on puolensa ja puolensa.
Sitten itse kirjan sisältöön. Tarina jatkuu siitä mihin se jäi. Ensimmäisen osan fantasiaelementtejä karisee kuitenkin pois aika paljon, sillä tässä vaiheessa tarina siirtyy tähän meidän omaan ulottuvuuteemme. Mukaan tulee uusia hahmoja ja jotkin ensimmäisen osan herättämät kysymykset saavat vastauksia. Lopulta kuitenkin pakka on ihan yhtä levällään kuin ensimmäisenkin kirjan jälkeen. Uskonkin vakaasti, että trilogian mahdollisen nerouden älyää vasta, kun on lukenut kaikki osat ja tarinan koko kaari on selvillä. Siksi minulla onkin hinku päästä viimeisen osan kimppuun.
Miksi päätin jatkaa lukukokemusta jatko-osiin? Ensinnäkin tarina jäi ensimmäisessä kirjassa aivan kesken ja olen utelias tietämään miten jatkossa käy. Toiseksi brittien klassikkolistalla kehotettiin lukemaan His Dark Materials eli koko trilogia, ei vain ensimmäistä osaa. Näissä kahdessa seikassa oli ihan riittävästi syytä tarttua kakkososaan. Varsinkin kun se lähes hyppäsi kirjaston hyllystä syliini.
Ensimmäisen osan kanssa petyin suomennokseen ja totesin lukevani jatko-osat alkuperäiskielellä. Nyt harmittelen, että en pysynyt päätöksessäni. Suomennos on aivan kaamea. Eniten minua tökkii jatkuva futuurin käyttö. Suomen kielessä kun ei futuuria ole vaan tulevat tapahtumat ilmaistaan preesenssissä. Toki voi olla poikkeuksia, jos kerronnan kannalta asian selkeydellä on suuri alleviivattavan tärkeä merkitys. Tässä käännöksessä vain valitettavasti "tulee tapahtumaan" -muotoista futuuria käytetään ihan turhaan ja jatkuvasti. Suoraan sanatarkasti englannista kääntäminen paistaa läpi häiritsevästi. Voin olla mielestänne turhan nipottaja, mutta lukunautintoni kärsi suomennoksen kourissa pahasti.
Nyt edessä onkin dilemma. Nappaanko tiistaina kirjastoreissulla kolmannen osan suomeksi käännetyn version, jonka tiedän odottavan minua hyllyssä vai koetanko metsästää alkuperäisversiota? Molemmissa vaihtoehdoissa on puolensa ja puolensa.
Sitten itse kirjan sisältöön. Tarina jatkuu siitä mihin se jäi. Ensimmäisen osan fantasiaelementtejä karisee kuitenkin pois aika paljon, sillä tässä vaiheessa tarina siirtyy tähän meidän omaan ulottuvuuteemme. Mukaan tulee uusia hahmoja ja jotkin ensimmäisen osan herättämät kysymykset saavat vastauksia. Lopulta kuitenkin pakka on ihan yhtä levällään kuin ensimmäisenkin kirjan jälkeen. Uskonkin vakaasti, että trilogian mahdollisen nerouden älyää vasta, kun on lukenut kaikki osat ja tarinan koko kaari on selvillä. Siksi minulla onkin hinku päästä viimeisen osan kimppuun.
"Tai Will näki sen ainakin joistakin kulmista. Näytti siltä, kuin joku olisi leikannut ilmasta palan noin kahden metrin päästä tien reunasta: pala oli kutakuinkin neliön muotoinen, ja sen läpimitta oli alle metrin. Jos katsoja oli palan tasalla ja suoraan sitä päin pala oli melkein huomaamaton, ja takaa se oli täysin näkymätön. Paikan saattoi havaita vain kadun puoleiselta sivulta, eikä helposti sieltäkään, koska palan läpi näkyi vain täsmälleen samaa kuin sen edessä tällä puolen: katulampun valaisema nurmikkokaistale."
torstai 3. tammikuuta 2013
Parhaat elokuvat Guardian-lehden lukijaäänestyksessä
Jipii! Nyt vihdoin löysin ihan passelin listan liitettäväksi leffaurakkaani. Jo viime vuonna koetin etsiä listaa muista kuin Hollywood-elokuvista, mutta silloin tämä jäi huomaamatta. Ajattelin katsoa tältä listalta ne 12 elokuvaa, jotka lupasin katsoa suomalaisten ja amerikkalaisten elokuvien lisäksi.
Kyseessä on Top 40 -lista, joka on muodostettu lukijaäänestyksen perusteella. Siis samalla tavalla kuin urakassa mukana oleva HS:n Top 100 -lista. Passaa siis minulle kuin nenä päähän.
Joitakin elokuvia olen listalta jo nähnyt, ja joitaki minulle on ehditty jo suositellakin. Jos en muuta tavoitetta vuodelle 2013 elokuvien saralta itselleni aseta, niin ainakin 12 elokuvan katsominen tältä listalta on riittävän realistinen pyrkimys.
Kyseessä on Top 40 -lista, joka on muodostettu lukijaäänestyksen perusteella. Siis samalla tavalla kuin urakassa mukana oleva HS:n Top 100 -lista. Passaa siis minulle kuin nenä päähän.
Joitakin elokuvia olen listalta jo nähnyt, ja joitaki minulle on ehditty jo suositellakin. Jos en muuta tavoitetta vuodelle 2013 elokuvien saralta itselleni aseta, niin ainakin 12 elokuvan katsominen tältä listalta on riittävän realistinen pyrkimys.
Nämä jäivät lukematta
Tässä lista kirjoista, joita en ole vielä lukenut. Onko joukossa mielestänne sellaisia helmiä, että ne tulisi lukea vielä näin urakan jälkeenkin?
Suomalainen lista:
Brittilista:
Suomalainen lista:
Väinö Linna - Täällä Pohjantähden alla 1-3
Fjodor Dostojevski - Rikos ja rangaistus
Elias Lönnrot - Kalevala
Victor Hugo - Kurjat
Henri Charriere - Vanki nimeltä Papillon
Leo Tolstoi - Sota ja rauha
Miquel Cervantes - Don Quijote
Mark Twain - Huckleberry Finnin seikkailut
Herman Hesse - Lasihelmipeli
Leon Uris - Exodus
John Steinbeck - Eedenistä itään
Jaroslav Hasek - Kunnon sotamies Svejk maailmansodassa
Giovanni Boccaccio - Decamerone
Homeros - Odysseia
Stephen King - Hohto
Aino Suhola - Rakasta minut vahvaksi
Aleksandr Solzhenitsyn - Vankileirien saaristo
Kjell Westö - Missä kuljimme kerran
Brittilista:
The Bible
Great Expectations – Charles Dickens
Tess of the D'Urbervilles – Thomas Hardy
Complete Works of Shakespeare
Middlemarch – George Eliot
Bleak House – Charles Dickens
War and Peace – Leo Tolstoy
Brideshead Revisited – Evelyn Waugh
Crime and Punishment – Fyodor Dostoyevsky
David Copperfield – Charles Dickens
Memoirs of a Geisha – William Golden
The Woman in White – Wilkie Collins
Far from the Madding Crowd – Thomas Hardy
Life of Pi – Yann Martell
Dune – Frank Herbert
Cold Comfort Farm – Stella Gibbons
A Suitable Boy – Vikram Seth
On the Road – Jack Kerouac
Jude the Obscure – Thomas Hardy
Oliver Twist – Charles Dickens
Ulysses – James Joyce
Swallows and Amazons – Arthur Ransome
Germinal – Emile Zola
Vanity Fair – William Makepeace Thackeray
Cloud Atlas – David Mitchell
A Fine Balance – Rohinton Mistry
The Five People You Meet In Heaven – Mitch Albom
Adventures of Sherlock Holmes – Sir Arthur Conan Doyle
The Wasp Factory – Iain Banks
Watership Down – Richard Adams
Les Miserables – Victor Hugo
Tunnisteet:
bbc,
FAQ,
keskisuomalainen,
kirjalista,
tavoite
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)