tiistai 22. marraskuuta 2011

80. Kapteeni Corellin mandoliini, Louis de Bernières

On hieman hassua, että kirjan nimi on Kapteeni Corellin mandoliini, kun nimihenkilön saapumista tarinaan mandoliineineen saa odottaa pitkälle toista sataa sivua. Nimestä viis, teos on sota-aikaan sijoittuva rakkaustarina, jonka pääasiallinen tapahtumapaikka on Kreikka. Välimerellinen tunnelma oliiveinen, basillika-ruukkuineen ja paahtavine aurinkoineen välittyy tarinasta hyvin sodan raadollisuudesta huolimatta.

Teos on paljon enemmän kuin rakkaustarina. Romaani kertoo muun muassa vahvoista naisista, toveruudesta, selviytymisestä, toisten auttamisesta ja elämän merkityksestä. Teoksessa on paljon huumoria ja jotkut kohdat ovat koomisuudessaan unohtumattomia.

Kertoja ja kerrontatapa vaihtuvat kirjassa vilkkaasti. Tarina etenee monessa suunnassa samaan aikaan ja välillä eri osat kietoutuvat toisiinsa. Alussa monet juonen päät tuntuvat kaaottiselta, mutta kunhan lukemisessa pääsee vauhtiin alkaa yhteyksiä henkilöiden ja taphtumien välillä löytyä. Hauska yksityiskohta on, että lukuja ei ole numeroitu vaan nillä on nimet. Muutamia esimerkkejä luvuista: Metka kissa, Kaikki pyhimyksen ihmeet, Hyvä natsi ja ehdoton lempparini Episodi joka vahvistaa Pelagian uskoa siihen etteivät miehet tiedä mikä ero on urheudella ja arvostelukyvyn puutteella.

Minulle jäi sellainen olo, että kirja loppui kuin seinään. Tähän vaikutti varmastikin, että sormillani tunsin kirjassa olevan vielä sivuja, mutta kun viimeisillä sivuilla olikin kirjailijan ja suomentajan huomautuksia hämäämässä. En siis ollut asennoitunut tarinan loppumiseen niin pikaisesti.

Kirjasta on tehty vuonna 2001 elokuvaversio, jonka päähenkilöinä nähdään Penélope Cruz ja Nicolas Cage. Jälkimmäisen valinta Kapteeni Corellin rooliin kuulostaa nappiratkaisulta. Kapteenin lapsekas pelleily ja vekkuli luonne on helppo kuvitella Nicolaksen tulkitsemina. Penélope kreikattarena ei puolestaan kuulosta lainkaan vakuuttavalta. Täytyy katsoa leffa joskus ihan mielenkiinnosta.

5 kommenttia:

  1. Minä taas en ole kirjaa lukenut, vain katsonut tuon elokuvan, joka muistaakseni oli melko siirappinen. Itse asiassa hämmästyin tajuttuani, että se perustuu ihan arvostettuun kirjaan.

    VastaaPoista
  2. Siirappinen ei ole kyllä sana, millä kuvaisin tätä kirjaa. Eipä elokuvan ja kirjan eroaminen toisistaan tietenkään pitäisi yllättää. Yleensähän alkuperäinen kirjallinen teos on rutkasti siihen perustuvaa elokuvaa parempi.

    VastaaPoista
  3. Itse olen pitänyt sekä elokuvasta, että kirjasta, vaikka kirja toki loppuu hieman kesken. Kannattaa ehdottomasti katsoa tästä tehty elokuva :)

    VastaaPoista
  4. Tiedät että tämä on yksi mun suosikkikirjoista, elokuvasta en tykännyt. Penelope ei istu Kreikkaan yhtään, vaikka on toki ihan suloinen muuten. Pitäisikin kaivaa tämä(kin) kirja jostain (purettiin vanha kirjahylly eikä uutta ole = metritolkulla kirjoja piilotettuna kaappeihin ja laatikoihin)!

    VastaaPoista
  5. Luin tämän joskus lukioikäisenä - muistan pitäneeni siitä kovasti! Olin silloin todella pettynyt kirjasta tehtyyn elokuvaan. Siinä oli todellakin nostettu siirappi pinnalle kaiken oikeasti mielenkiintoisen kustannuksella.

    VastaaPoista

Luen kaikki kommentit, vaikka en aina heti ehdikään niihin vastata. Kiitoksia mielenkiinnostasi blogiani kohtaan, ja tervetuloa toistekin!