torstai 15. maaliskuuta 2012

14. Sound of Music (1965)

Virhe! Miksi en kirjoittanut tästä elokuvasta blogiin heti katsottuani sen? Nyt on vierähtänyt jo pari viikkoa, eikä pätkä ole enää niin tuoreessa muistissa. Mitä siis voin sanoa? Koetanpa muistella...

Elokuva oli hämärästi tuttu, joten olen ehkä nähnyt sen ennenkin. Sound of Music -kappale on tuttu lukioajoilta, jolloin sitä laulettiin musiikin tunneilla ja ehkä jopa koulun kuorossa.

Musikaaleissa on mielestäni ihan ok, jos henkilöt laulavat ja tanssivat. Se on kuitenkin minusta omituista, jos tuollainen laulukohtaus tulee kesken keskustelun, jota taas laulun jälkeen jatketaan ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Tässä elokuvassa oli molemman tyyppisiä musiikkikohtauksia.

Romantiikkapuoli oli elokuvassa vähän kömpelöä ja epäuskottavaa. Eipä sen niin väliäkään tietty, kun rakkaus ei varsinaisesti ollut se ihan tärkein pointti. Keskiössä kun ovat leski-isän sotilaskurissa elävät lapsukaiset, joiden elämään tuo iloa ja musiikkia uusi... kotiopettajatar tai hoitaja, vai milläköhän tittelillä hän nyt olikaan.

Rempseästi kirjoitin nämä hajanaiset muistikuvani imperfektissä, koskapa elokuvan katsominen tuntuu jo kaukaiselta muistolta. Pitää petrata jatkossa!


INFOLOOTA
The Sound of Music

Ohjaus:
Robert Wise

Pääosissa:
Julie Andrews

AFI:n listan 40.
Ei IMDb:n top 250:ssä
IMDb:n arvio 7,9

Kuva Wikipediasta

3 kommenttia:

  1. Olen nähnyt filmin viimeksi 20 vuotta sitten, ja omalla tavalla pidin tästäkin. Julie Andrewshän on naispääosassa.

    VastaaPoista
  2. Minulla Sound of Music kuului lapsuuteen yhtä vahvasti kuin kaikki Disneyn piirretyt esimerkiksi. Onkin hassua kuulla, että on olemassa ihmisiä, jotka eivät ole katsoneet tätä leffaa 24/7:D Meillä oli muutama tyttö perhepäivähoidossa ja heidän kanssaan laulettiin leffan lauluja ja inspiroiduttiin muutenkin tarinan juonesta. Kerran esitettiin hoitajan laulunheiluttelukohtausta, jossa hän siis muistaakseni pyörii laukut kädessä, ja muksautin vahingossa toista leikkikaveriani aika kipeästi sangoilla kasvoihin:D Sitten ei leikittykään vähään aikaan... :D Muistan myös liikuttuneeni tarinasta, jonka kuulin lapsista vanhimmasta, en muista hänen nimeään... Muistelisin kuitenkin näin, että lapsikatraan vanhin tyttö teki oikeassa elämässä itsemurhan, ja se kummastutti ja pohditutti paljon pienempää minääni. Mutta en tosiaan ole nyt ihan varma että oliko se itsemurha, vai kuoliko hän tyyliin alkoholin kanssa lotraamiseen vai miten se nyt oli...

    VastaaPoista
  3. Tämäkin on leffa, jonka olen nähnyt viimeksi joskus viimevuosituhannella.
    Ylipäätään tähän urakkaan suosittelen muistiinpanoja.
    Vähintään pienet muistiinpanot heti leffan jälkeen, mutta kenties myös paperia ja kynä jo leffan aikana siihen viereen.
    Enkä nyt tarkoita, että leffan aikana pitäisi istua kuin luennolla ja töherrellä piirrus.. ..siis tehdä kaikesta huomioita, mutta meikäläinen ainakin tekisi niin. Joskus voi tulla jotain tärkeää mieleen, joskus ei. Joskus muistaa asioita jälkeenpäinkin, joskus kookospähkinä ja vesipuhveli.

    VastaaPoista

Luen kaikki kommentit, vaikka en aina heti ehdikään niihin vastata. Kiitoksia mielenkiinnostasi blogiani kohtaan, ja tervetuloa toistekin!