YLE Teema hemmotteli katselijoitaan hetki sitten John Irvingin maailma -dokumentilla, jonka perään näytettiin Garpin maailma -elokuva. Luin teoksen kirjana viime vuonna, ja jo silloin ajattelin, että tämä elokuva olisi katsottava. Nyt kun tämän katsoin, voin samalla osallistua tällä myös Lue kirja katso elokuva -haasteeseen. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Tämä elokuva ei kuulu leffaurakkalistalleni.
John Irvingistä kertova dokumenttipätkä vuodelta 2012 oli sykähdyttävä. Mielenkiintoinen kurkkaus mieheen kirjojen takana. Irving kertoi työprosesseistaan ja taustatyön tekemisen pikkutarkkuudesta. Monet hänen haastattelemansa ihmiset kertoivat omia kokemuksiaan siitä, miten heidän inspiroimansa hahmo oli päätynyt mukaan kirjaan. Dokumentti on vielä läehes kolmen viikon ajan katseltavissa YLE Areenasta, joten suosittelen kurkkaamaan, jos kyseinen kirjailija kiinnostaa.
Entä itse elokuva? Voin kertoa ihan suoraan ja kiertelemättä, että Garpin maailman elokuvaversio on vain nippa-nappa tunnistettavissa oleva haalea varjo alkuperäisteoksesta. Tapahtumat toki seuraavat toisiaan kirjan tarinalle uskollisena, mutta missä ovat kaikki ne pienet hienot seikat, kuvaukset ja kytkökset, kaikki ne pienet yksityiskohtien purot ja sattumien dominoefektit, jotka tekevät kirjasta erinomaisen?
Gerpin maailma on ihan tavallinen elokuva muiden joukossa. Siinä on paljon huumoria, mutta ei muuten mitään mieleenpainuvaa tai erityistä. Tuttuja näyttelijöitä mukana on ainakin Robin Williams, Swoosie Kurtz ja John Lithgow.
Jos pidit elokuvasta, mutta et vielä ole lukenut kirjaa, kehotan tarttumaan siihen pikimmiten. Jos taas rakastat kirjaa, etkä ole nähnyt elokuvaa... et jää paljosta paitsi vaikka jättäisitkin väliin. Elokuva ei tee suoraan vääryyttä kirjalle, joten vireiden bongaamiseen ei tarvitse varautua. Elokuva vain on kovin valju hienon kirjan rinnalla.
INFOLOOTA
The World According to Garp / Garpin maailma
Ohjaus:
George Roy Hill
Pääosissa:
Robin Williams
Mary Beth Hurt
Glenn Close
IMDb:n arvio 7.0
Kuva Wikipediasta
Listoihin ja haasteisiin hurahtanut lukee urakalla, katselee leffoja ja kirjoittaa ylös hajatelmia (hajanaisia ajatelmia) lukemastaan ja näkemästään. Tervetuloa mukaan urakkahommiin!
Tekstien tunnisteet
1920-luku
1930-luku
1940-luku
1950-luku
1960-luku
1970-luku
1980-luku
1990-luku
2000-luku
alkoholi
animaatio
audiokirja
avaruus
avioliitto
bloggaaminen
blogihaaste
dystopia
English
erotiikka
etsivä
FAQ
filosofia
haaste
helle
huumeet
huumori
ilmainen
inhorealismi
kauhu
kirjalista
kirjallisuus
klassikko
komedia
kotimainen
kulttiklassikko
köyhyys
lapsille
lapsuus
lista
Listan ohi
lukeminen
luku-urakka
länkkäri
mafia
matkustus
murha
musikaali
mustavalkoinen
mykkäfilmi
mysteeri
nuoriso
nuoruus
näyttelijä
parodia
perhe
politiikka
päiväkirja
rakkaus
rasismi
rikos
romantiikka
runous
satu
scifi
seikkailu
seksi
sota
suomalainen
tavoite
tietokirja
toiminta
trilleri
tulevaisuus
uskonto
Uusi vuosi
väkivalta
ystävyys
keskiviikko 3. lokakuuta 2012
Garpin maailma (1982)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
No, onneksi leffa ei ollut niin mainio. Olin jo melkein tulossa tänne saarnaamaan, että saisit minullekin ilmoittaa jos näitä tulee tv:stä.
VastaaPoistaMeikäläinen ku aatteli vetää laiskemman kautta. Eli haluaisin itsekin lukea tuolta listalta mahdollisimman paljon kirjoja, mutta myös oikoa ja katsoa paljon niistä tehtyjä leffoja, jos sellaisia on.
Eli itselleni pidän enemmänkin tärkeämpänä sitä, että yleissivistyksen takia juonet olisivat tuttuja, muttei niin justiinsa, vaikka en kaikkia lukisikaan.
Näinpä minäkin kyllä äskettäin yhden leffan, jonka olen lukenut kirjanakin. Kävimme nimittäin eräänä tiistaina (Veikkauksen kortilla kaksi yhden hinnalla. Maksoi siis kahdelle yhteensä kympin.) katsomassa Puhdistuksen. Oli yllättävän hyvin onnistunut leffa monellakin tapaa. Tommi Korpelaa en ihan heti onnistunut ottamaan tosissani, mutta pian siihen tottui. Kuvauksellisesti oli välillä ihan nättikin elokuva.. ..mikä on sitten taas mielenkiintoinen seikka huomioon ottaen millainen se tarina muuten on...
Sehän on nyt myös suomalainen ehdokas Oscareihin. Eikä ihme. Olihan tuo yllättävän hyvä SUOMALAISEKSI elokuvaksi.