Jalkansa loukannut valokuvaaja viettää sairaslomansa viimeistä viikkoa tylsistyneenä asunnossaan. Tarjolla ei ole mitään muuta tekemistä, kuin naapureiden elämän tarkkailu takaikkunasta. Kun yksi naapureista katoaa, alkaa valokuvaaja epäillä kyseessä olleen murhan.
Luvassa on siis tirkistelyä ja jännitystä. Olen nähnyt tämän elokuvan joskus lähes 20 vuotta sitten, joten elokuvan idea oli minulle ennalta tuttu. Silti kadonneen naapurin mysteeri piti minua jännityksessä. Mysteerin pohtimisen lisäksi nautin suunnattomasti naapureiden elämän tirkistelystä. Sisäpihan puolelta katseltuna taloyhtiö vaikutti todella mielenkiintoiselta. Tapahtumat sijoittuvat kesäaikaan, jolloin kaikki pitävät ikkunoitaan auki, ja nukkuupa yksi pariskunta hellettä paossa parvekkeellaan. Täydet kymmenen pistettä miljööstä!
Mitä luulette, olisiko tarina mahdollista soveltaa teatterinäytökseksi? Minä kyllä menisin katsomaan sen!
Kun tapasin Hitchcockin Madame Tussaudilla Lontoossa, hän yritti oitis käpälöidä minua!
Tiesin ennalta, että Hitchcockilla on ollut tapanaan vilahtaa jossain pienessä roolissa omissa elokuvissaan. Siksi pidin alusta asti silmät tarkasti auki tämän esiintymisen varalta. En missannut sitä, se on aika alkupuolella. Hän näkyy vieraana erään naapurin asunnossa. Kuka muistaa, kenestä naapurista on kyse?
INFOLOOTA
Rear Window / Takaikkuna
Ohjaus:
Alfred Hitchcock
Pääosissa:
James Stewart
Grace Kelly
Ilmestynyt 1954
AFI:n listan sija 48
IMDb:n listan sija 22
IMDb:n arvio 8.7
Kuva Wikipediasta
Listoihin ja haasteisiin hurahtanut lukee urakalla, katselee leffoja ja kirjoittaa ylös hajatelmia (hajanaisia ajatelmia) lukemastaan ja näkemästään. Tervetuloa mukaan urakkahommiin!
Tekstien tunnisteet
1920-luku
1930-luku
1940-luku
1950-luku
1960-luku
1970-luku
1980-luku
1990-luku
2000-luku
English
FAQ
Listan ohi
Uusi vuosi
alkoholi
animaatio
audiokirja
avaruus
avioliitto
bloggaaminen
blogihaaste
dystopia
erotiikka
etsivä
filosofia
haaste
helle
huumeet
huumori
ilmainen
inhorealismi
kauhu
kirjalista
kirjallisuus
klassikko
komedia
kotimainen
kulttiklassikko
köyhyys
lapsille
lapsuus
lista
lukeminen
luku-urakka
länkkäri
mafia
matkustus
murha
musikaali
mustavalkoinen
mykkäfilmi
mysteeri
nuoriso
nuoruus
näyttelijä
parodia
perhe
politiikka
päiväkirja
rakkaus
rasismi
rikos
romantiikka
runous
satu
scifi
seikkailu
seksi
sota
suomalainen
tavoite
tietokirja
toiminta
trilleri
tulevaisuus
uskonto
väkivalta
ystävyys
maanantai 20. helmikuuta 2012
sunnuntai 19. helmikuuta 2012
12. Paha maa (2005)
Tunnustan heti aluksi, että olen katsonut hyvin vähän uusia suomalaisia elokuvia viimeiseen 10-15 vuoteen. Inhorealistiset ja harvasanaisen masentavat tekeleet tekivät tehtävänsä murrosikäisenä nähtyinä. Kiinnostus suomalaisia leffauutuuksia kohtaan on ollut hyvin matalaa. Koska en ole aktiivisesti pyrkinyt näkemään Paha maa -elokuvaa, se onkin jäänyt toistaiseksi kokematta. Onneksi siis aloin tähän leffaurakkaan, jonka myötä tämäkin pätkä päätyi nähtäväkseni!
Tämä Eppu Normaalin kappale kertoo aika hyvin elokuvan aiheen. Melko perinteistä suomalaista melankoliaa, mutta vain aihepiiriltään. Kerrontatapa on kiehtova, ja muistuttaa hieman Crash-elokuvan tyyliä, jossa tuntemattomien ihmisten tarinat kietoutuvat yhteen. Kerronnallisesti ja ohjauksellisesti elokuva tarjosi mukavia pieniä yksityiskohtia ja oivalluksia. Miellytävä katselukokemus ja toimiva kokonaisuus.
Leffassa oli kaksi yllätystä. Ensiksi yllätyin siitä, että muutamia vuosia sitten teinityttöjen kovastikin ihannoima Jasper Pääkkönen osaa näytellä. Toinen yllätys oli, että kovin luihun ja epäluotettavan näköinen Mikko Leppilampi on parrakkaana todella sympaattinen ja hellyyttävä.
INFOLOOTA
Paha maa / Frozen land
Ohjaus:
Aku Louhimies
Pääosissa:
Jasper Pääkkönen
Mikko Leppilampi
Pamela Tola
Petteri Summanen
Matleena Kuusniemi
Mikko Kouki
Sulevi Peltola
Ilmestynyt 2005
HS:n listan sija 18
IMDb:n arvio 7,5
Kuva Wikipediasta
Keskeltä kumpujen
Mullasta maan
Isät ylpeinä katsovat poikiaan
Työttömyys, viina, kirves ja perhe
Lumihanki, poliisi ja viimeinen erhe
- Eppu Normaali -
Tämä Eppu Normaalin kappale kertoo aika hyvin elokuvan aiheen. Melko perinteistä suomalaista melankoliaa, mutta vain aihepiiriltään. Kerrontatapa on kiehtova, ja muistuttaa hieman Crash-elokuvan tyyliä, jossa tuntemattomien ihmisten tarinat kietoutuvat yhteen. Kerronnallisesti ja ohjauksellisesti elokuva tarjosi mukavia pieniä yksityiskohtia ja oivalluksia. Miellytävä katselukokemus ja toimiva kokonaisuus.
Leffassa oli kaksi yllätystä. Ensiksi yllätyin siitä, että muutamia vuosia sitten teinityttöjen kovastikin ihannoima Jasper Pääkkönen osaa näytellä. Toinen yllätys oli, että kovin luihun ja epäluotettavan näköinen Mikko Leppilampi on parrakkaana todella sympaattinen ja hellyyttävä.
INFOLOOTA
Paha maa / Frozen land
Ohjaus:
Aku Louhimies
Pääosissa:
Jasper Pääkkönen
Mikko Leppilampi
Pamela Tola
Petteri Summanen
Matleena Kuusniemi
Mikko Kouki
Sulevi Peltola
Ilmestynyt 2005
HS:n listan sija 18
IMDb:n arvio 7,5
Kuva Wikipediasta
Tunnisteet:
2000-luku,
alkoholi,
huumeet,
kotimainen,
köyhyys,
murha,
nuoruus,
perhe,
rikos,
seksi,
Uusi vuosi,
väkivalta
torstai 16. helmikuuta 2012
11. Prinsessa Ruusunen (1949)
Kun näin tämän elokuvan pikkutyttönä, kokemus oli niin kiehtova, että monta mielikuvaa elokuvasta on säilynyt aikuisiälle saakka. Pienenä oli niin jännittävää, kun prinsessan ikäinen pieni tyttö kasvoi vanhaksi mummuksi kylässä hoviväen nukkuessa linnassa kaikkien unohtamana. Silloin kummastelinkin, että kuinka kukaan elää 115-vuotiaaksi. En ollut pienenä osannut kummastella elokuvassa kohtausta, jossa Ruusunen 5-vuotissyntymäpäivänään toivoo niin kovasti olevansa jo 15-vuotias, että ajanpyörä pyörähtää 10 vuotta eteenpäin ja prinsessa kasvaa isoksi.
Satu Ruususesta on (tietenkin) minulle tuttu. Luin hiljattain Grimmin satuja, joiden joukossa tämäkin klassikkosatu on. Siksipä voin myös tällä elokuvalla osallistua Lue kirja katso elokuva -haasteeseen. Pienenä minulla oli satukasetilla Prinsessa Ruusunen kuunnelmana. Jo sieltä on painunut mieleen kohtaus, jossa palveluspoika meinaa saada korvapuustin juuri hoviväen nukahtaessa, ja saakin rangaistuksensa sata vuotta myöhemmin. Kohtaus on omana muunnelmanaan mukana myös elokuvassa.
Elokuva on pääpiirteissään melko uskollinen alkuperäiselle sadulle, vaikka tarinaan on lisätty kaikenlaista extraa kuten läheisen kylän asukkaat, ja veikeän hoviväen rooli on merkittävämpi. Persoonallisena hovineitinä nähdään Siiri Angerkoski! Räikein eroavaisuus alkuperäiseen tarinaan löytyy tarinan loppupuolelta, jossa prinssin on taisteltava linnaa vartioivaa jättiläishämähäkkiä vastaan päästäkseen etsimään nukkuvaa prinsessaa.
Elokuvasta tuttu Prinsessa Ruususen häämarssi on suosittu häämarssi suomalaisissa häissä. Kuinkakohan moni kappaleen omiin häihinsä valinneista on nähnyt tämän elokuvan?
INFOLOOTA:
Prinsessa Ruusunen
Ohjaus:
Edvin Laine
Pääosissa:
Aarne Laine
Tuula Usva
Mirjam Novero
Annika Sipilä
Ilmestynyt 1949
HS:n listan sija 46
IMDb:n arvio 6.4
Kuva Wikipediasta
Satu Ruususesta on (tietenkin) minulle tuttu. Luin hiljattain Grimmin satuja, joiden joukossa tämäkin klassikkosatu on. Siksipä voin myös tällä elokuvalla osallistua Lue kirja katso elokuva -haasteeseen. Pienenä minulla oli satukasetilla Prinsessa Ruusunen kuunnelmana. Jo sieltä on painunut mieleen kohtaus, jossa palveluspoika meinaa saada korvapuustin juuri hoviväen nukahtaessa, ja saakin rangaistuksensa sata vuotta myöhemmin. Kohtaus on omana muunnelmanaan mukana myös elokuvassa.
Elokuva on pääpiirteissään melko uskollinen alkuperäiselle sadulle, vaikka tarinaan on lisätty kaikenlaista extraa kuten läheisen kylän asukkaat, ja veikeän hoviväen rooli on merkittävämpi. Persoonallisena hovineitinä nähdään Siiri Angerkoski! Räikein eroavaisuus alkuperäiseen tarinaan löytyy tarinan loppupuolelta, jossa prinssin on taisteltava linnaa vartioivaa jättiläishämähäkkiä vastaan päästäkseen etsimään nukkuvaa prinsessaa.
Elokuvasta tuttu Prinsessa Ruususen häämarssi on suosittu häämarssi suomalaisissa häissä. Kuinkakohan moni kappaleen omiin häihinsä valinneista on nähnyt tämän elokuvan?
INFOLOOTA:
Prinsessa Ruusunen
Ohjaus:
Edvin Laine
Pääosissa:
Aarne Laine
Tuula Usva
Mirjam Novero
Annika Sipilä
Ilmestynyt 1949
HS:n listan sija 46
IMDb:n arvio 6.4
Kuva Wikipediasta
Tunnisteet:
1940-luku,
haaste,
kotimainen,
lapsille,
mustavalkoinen,
romantiikka,
satu
10. Singin' in the Rain (1952)
Lauleskelen usein, varsinkin sadepäivinä pihalla hypellessäni, tämän elokuvan nimikkokappaletta Singin' in the Rain. Kappale on hyvinkin tuttu, mutta elokuvan näin nyt ensimmäistä kertaa. Jännä juttu, tässähän tapahtuu vaikka jos mitä muutakin kuin vain sateessa tanssimista!
Elokuvan tapahtumat sijoittuvat 20-luvulle aikaan, jolloin mykkäelokuvan aikakausi oli Hollywoodissa päättymässä. Millaisia pulmia tuottajille, ohjaajille ja näyttelijöille äänen tuominen mukaan elokuviin voikaan tuottaa! Toisaalta ääni tarjoaa täysin uusia mahdollisuuksia elokuvien tekijöille, jos sitä osataan käyttää hyvin.
En ole varsinaisesti musikaali-ihmisiä, joten ajoittain tanssille ja laululle omistetut kohtaukset alkoivat minua kyllästyttää. Tätä pientä miinuspuolta lukuunottamatta elokuva on viihdyttävä, oivaltava, hauska ja iloinen. Puvustus on mielestäni ihana, ja siitä suon elokuvalle erikoismaininnan. Toinen erikoismaininta menee herskyvän humoristiselle dialogille.
Tykkäsin, hehkutan ja kehotan katsomaan. Hyväntuulinen elokuva piristämään vaikkapa harmaita sadepäiviä.
INFOLOOTA:
Singin' in the Rain/
Laulavat sadepisarat
Ohjaus:
Gene Kelly
Stanley Donen
Pääosissa:
Gene Kelly
Donald O'Connor
Debbie Reynolds
Jean Hagen
Ilmestynyt 1952
AFI:n sija 5
IMDb:n sija 86
IMDb:n arvio 8.4
Kuva Wikipediasta
Elokuvan tapahtumat sijoittuvat 20-luvulle aikaan, jolloin mykkäelokuvan aikakausi oli Hollywoodissa päättymässä. Millaisia pulmia tuottajille, ohjaajille ja näyttelijöille äänen tuominen mukaan elokuviin voikaan tuottaa! Toisaalta ääni tarjoaa täysin uusia mahdollisuuksia elokuvien tekijöille, jos sitä osataan käyttää hyvin.
En ole varsinaisesti musikaali-ihmisiä, joten ajoittain tanssille ja laululle omistetut kohtaukset alkoivat minua kyllästyttää. Tätä pientä miinuspuolta lukuunottamatta elokuva on viihdyttävä, oivaltava, hauska ja iloinen. Puvustus on mielestäni ihana, ja siitä suon elokuvalle erikoismaininnan. Toinen erikoismaininta menee herskyvän humoristiselle dialogille.
Tykkäsin, hehkutan ja kehotan katsomaan. Hyväntuulinen elokuva piristämään vaikkapa harmaita sadepäiviä.
INFOLOOTA:
Singin' in the Rain/
Laulavat sadepisarat
Ohjaus:
Gene Kelly
Stanley Donen
Pääosissa:
Gene Kelly
Donald O'Connor
Debbie Reynolds
Jean Hagen
Ilmestynyt 1952
AFI:n sija 5
IMDb:n sija 86
IMDb:n arvio 8.4
Kuva Wikipediasta
Tunnisteet:
1920-luku,
1950-luku,
komedia,
musikaali,
mykkäfilmi,
näyttelijä,
parodia,
romantiikka
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)